Pöyrisjärven maastopyörävaellus

Tämän kesän pitemmän retken kohteena oli Pöyrisjärven erämaa-alue. Ei ihme, että alueella vaelletaan paljon maastopyörillä,  sillä korkeuserot ovat pieniä ja mönkijäuria pitkin pääsee helposti etenemään pyörälläkin.

Maisemat Pöyrisjärvellä ovat kiehtovia, sillä lähes puutonta avotunturimaastoa rikkovat dyyneiksi kasautuvat hiekkasaarekkeet. Päivän päätteeksi pääsin myös uimaan hiekkapohjaisiin lampiin ja järviin.

Lähdin matkaan Näkkälästä, josta noin 20 kilometrin päässä sijaitsee alueen ainut autiotupa ja aluetta hallitseva Pöyrisjärvi. Tuvalta reittini jatkui Pöyrisjärven ympäri ja takaisin Näkkälään. Etukäteen hieman mietitytti, kuinka helposti järven eteläpuolta pääsee kiertämään ja löytyykö tarpeeksi matalat ylityskohdat pyörän kanssa kulkevalle.

Huoli osottautui kuitenkin turhaksi. Suuri osa reitistä kulki rantahiekkaa pitkin ja järven puolella kahlatessa vesi ulottui syvimmissä kohdissa vain polviin asti. Pöyrisjärven tuvan lähellä sijaitsevien Kenttälommolon ja Tupalommolon välistä kulkevalle reitille on myös rakennettu lautta, jolla ainoan todella syvän kohdan pääsi kätevästi ylittämään.

Vaikka vesistöt osoittautuivat helpommiksi kuin pelkäsin, reissu oli fyysisesti rankka. Pyörässäni oli vain 2,5":n renkaat, joten sitä joutui työntämään hietikoilla, ja olin pakannut kuivasäkillisen verran liikaa tavaraa. Lisäksi vaelluksen jälkeen, kaikkien lukemattomien pistävien ja lentävien elukoiden jäljiltä, jalkani tuntuivat olevan kuin tulessa.

Hieno reissu siis ja perille päästyä alkoikin jo seuraavan retken suunnittelu.


The destination for this summer's longer trip was the wilderness area of Pöyrisjärvi in the Northern Finland. It's no wonder that people do a lot bikepacking in the area, as the differences in elevation are small, and it's easy to make progress along ATV trails.

The landscapes at Pöyrisjärvi are also intriguing because the almost treeless open fell terrain is interrupted by dunes and small sandy regions. At the end of the day, you could swim in sand-bottomed ponds and lakes.

My journey began in the village of Näkkälä, about 20 kilometers away from the only open wilderness hut in the area and the dominating Pöyrisjärvi lake. From the hut, my route continued around Pöyrisjärvi and back to Näkkälä. I was a bit concerned beforehand about how easily I could circumnavigate the southern part of the lake and whether there were enough shallow crossing points for someone traveling by a bike.

However, my worries turned out to be unnecessary. A large part of the route followed the sandy shoreline, and when wading through the lake, the water reached only up to my knees at its deepest points. Near Pöyrisjärvi hut, the route traverses between the lakes Kenttälommolo and Tupalommolo, but there's been built a ferry, making it easy to cross the only really deep part of the route. 

Although the water bodies were easier to pass by than I feared, the trip was still physically demanding. My bike is equipped with 2.5-inch tires so I had to push my bike on the sandy areas, and I had packed too much gear, equivalent to a dry sack full. Also, at the end of the trip, my legs felt like they were on fire due to all the various stinging and flying creatures.

Nonetheless, it was a great trip, and upon reaching my the ending point, I already began planning the next adventure.